Veikkaan että kaikki ovat samaa mieltä, muuttaminen on hanurista! Tai vanhan elämän purkaminen laatikoihin on jotenkin niin tylsää puuhaa. Uuden kodin päässä purkaminen onkin jo paljon hauskempaa!
Jumalattoman siivousurakan päätteeksi on osa pikkusälästä jo kannettu Posseen (Kyllä, tämä olkoon uuden kotini nimi…aika huvittavaa sinänsä). Olemme erityisesti koittaneet ottaa Siirin muutossa huomioon, että hän voi vain leikkiä ja pikkuhiljaa tutustua uuteen kotiinsa. Tästä syystä lelut olivat muuttokuormassa ensimmäisenä.
Eron myötä olemme joutuneet jakamaan tavaroita, ei siitä sen enempää…mutta samalla huomaa myös yhtäkkiä tarvitsevansa paljon sellaista mikä jää toiselle. Tarvitsisin ehkä television, vaikka aluksi ajattelin pärjääväni ilman. Jo vedenkeittimistä, leivänpaahtimista, kattiloista ja pannuista lähtien joutuu miettimään omat tarpeensa uusiksi.
Parasta muutossa on karsiminen, nyt on mahdollisuus oikeasti miettiä mitä asuntooni aion viedä. Loput sitten myydään tai jäävät Villelle. Kyllä sitä kaikenlaista tavaraa onkin kerääntynyt 11 vuoden yhdessäolon aikana.
Uusi kotini on siis vuokra-asunto, mikä näin Hämeenlinnan mittakaavassa on ensiluokkainen kunnoltaan ja sijainniltaan. Toki olisin kelpuuttanut ikkunalaudat ja lankkulattiat jostakin vanhasta idyllisestä pihapiiristä, mutta nyt ”tähän hätään” tämä oli ehdottomasti paras. Miksi valitsin tämän, oli tilava ja siisti keittiö ja täysin remontoidut kosteat tilat ja sauna.
Asunto on kolmio, ja makuuhuoneet ovat melko tilavat. Rakennus on valmistunut 1989 ja siihen aikaan kerrostaloissa oli vielä hilkun isommat huoneet. Olemme tässä siivouksen ohella paklanneet edellisen asukin jäljeltä jääneitä reikiä seinissä ja ajattelin maalata Siirin huoneen seinän uudelleen samalla sävyllä.
Oman huoneeni seinässä on aivan karmea tapetti. Joudun miettimään, mitä sille teen. Eli kysymään vuokranantajaltani hänen kiintymyksensä tasoa kyseiseen halpistapettiin. Tilalle haluaisin jonkin Jacobsenin tapeteista tai sitten ihan maalatun seinän. Sormet ja varpaat ristiin, että he suostuvat ehdotukseeni….toivon, että he siis luottavat tyylitajuuni. Omakustanteisesti tapetoin mielelläni, kunhan pääsen eroon siitä tapettihirviöstä. 
Yksi vaihtoehto onkin sitten peittää tapetti vaikka raakavanerilevyin, mitkä poistan sitten joskus tästä pois muuttaessani.
Olohuoneessa on hivenen rosaan vivahtava harmaan sävy, väri on ihan ok…ennemmin häiritsee vastapäätä olevassa seinässä oleva kohokuvioinen tapetti. Mutta, vuokra-asunnon kompromisseja ainakin näin alkuun. Sitä kun omistusasunnosta muuttaneena on niin tottunut tekemään sisustusvalintoja täysin oman mielen mukaan. Jos voisin, repisin siis myös olkkarin tapetin alas ja korvaisin designtapetilla tai valkoisella maalilla.
Lattia on valkoista laminaattia ja keittiö valkoinen. Olen asuntoon kyllä todella tyytyväinen tapeteista huolimatta. Näkymät keskustaan ja Linnanpuistoon ovat häikäisevät. Parveke on ilta-aurinkoon päin, joten partsilla tulee varmasti vietettyä ilta jos toinenkin kirjaa lueskellen. Ihanaa!
Miten teillä, jotka asutte vuokralla…onko vuokranantajat olleet myöntyväisiä sisustusideoillenne?
